Janica Lindqvist on Porissa syntynyt etelä-pohjalainen taiteilija. Hän on vaimo ja äiti. Hänen taiteellinen matkansa alkoi jo pikkutyttönä jolloin hän piirteli paljon -silloinkin pääasiassa kasvoja. Kouluaikaiset kympit kuvaamataidossa eivät vielä kertoneet hänelle viestiä, että tässä oli tie, jolle Jumala oli hänet tarkoittanut.

Lukiosta valmistuttua Janican tie vei kansainvälisen lähetysjärjestön pariin 15:ksitoista vuodeksi. Järjestössä hän työskenteli Suomessa mutta 22-vuotiaana mukaan mahtui myös 6kk pituinen taidepainotteinen koulutus Perthissä, Australiassa. Siveltimen hän tosin poimi käteensä (jäädäkseen) vasta 28-vuotiaana ja alkoi itse-oppimaan maalaamista akryyliväreillä. Janica ja sisaruksensa ovat saaneet paljon kannustusta luovuuteen vanhemmiltaan, erityisesti nyt jo edesmenneeltä isältään.

Samanaikaisesti taiteilun kanssa nousi halu pitää leirejä ja taidepäiviä maalaamisesta kiinnostuneille. Lähetysjärjestössä työskentely on kartuttanut monenlaista osaamista kuten tapahtumien järjestämistä, ryhmän johtamista sekä yksilömentorointia rinnallakulkeminen korostettuna. Janica on pitänyt yksin ja yhdessä taideleirejä ja -päiviä vuodesta 2017 lähtien, niin Oulussa kuin Evijärvellä. Viimeisimmäksi vuosina ‘23-2024 hän johti tiimin kanssa Taidekanavaa kristillisessä koulutuksessa. Ennen kokopäiväisen yrittäjyyden aloittamista, Janica opiskeli reilu vuoden taidekoulussa Milan Art Institute´ssa, jossa hän sai laajaa tekniikkaoppia, sekä samalla oppi lisää mentoroinnista erityisesti taiteessa.

Janican henkilökohtaisessa vaelluksessa korostuu ‘ääni’ ja meidän jokaisen äänen merkitys. Kamppailumme merkityksestämme, näkymisestämme, ja äänemme kuulumisesta saattaa olla osa yllättävän usean tarinaa. Viesti siitä, että meidät on todellakin luotu näkymään, kuulumaan ja loistamaan on väistämättä löytänyt tiensä Janican kanvaseille ja siten jatkaa julistustaan erilaisilla seinillä.
Janica Lindqvist järjestää seminaareja uudella vaihteella, suurella sydämellä ja halulla nähdä kaiken tasoisten taiteilijoiden nousevan omalle paikalleen käyttämään lahjojaan, ja elämään täyttä elämää kutsussaan.